An English translation of this text can be found here.
____________
Massamediassa on erikoistuttu löytämään kaikkein merkityksettömimmät syyt kauheille teoille, ja sivuuttamaan kaikkein merkityksellisimmät. Syytetään usein yksiselitteisen oloisesti yksittäisiä medialähteitä, kuten pelejä, elokuvia, kirjoja, kirjailijoita tai Internetiä – tai jopa välillisesti naisia.(1) Vaikka jokaisella näistä tekijöistä on osansa yksilön ajatusmaailman muotoutumisessa, ei mitään niistä voi yksistään ja yksiselitteisesti syyttää mistään yksittäisestä teosta. Lisäksi tapana tuntuu olevan heittää kaikki tappajat samaan kategoriaan. Tämä johtuu osittain lähes totaalisesta ymmärtämättömyydestä näitä asioita kohtaan, kuin myös osaltaan länsimaisen liberaalin kulttuurin kyvyttömyydestä käsitellä ja myöntää avoimesti sen omia, usein tabu-asemassa olevia heikkouksia. Tällainen kyvyttömyys on omiaan ruokkimaan lisää todellisuudesta irtaantuneita mieliä, jotka ovat aika ajoin valmiita tappamaan valtaideologiasta irtaantuneen ajatusmaailmansa, toiveidensa ja kokemansa ahdingon tähden.
Jokaisen ihmisen jokainen harkittu teko on monen ympäristöstä ammennetun tekijän monimutkainen summa, josta muodostuu tekijää ohjaava motivaatio ja maailmankatsomus. Merkittäviä maailmankatsomuksen rakentamista ohjaavia tekijöitä on toki lukuisia, kuten yllämainituiden medialähteiden lisäksi paljon merkityksellisemmät yksilön henkilöhistorialliset ja psykologiset tekijät. Tällaisia tekijöitä tässä kontekstissa ovat – seurustelusuhdehistorian lisäksi – esimerkiksi suhde vanhempiin, persoonallisuuden muotoutuminen, kohtaamiset eri kulttuurien edustajien kanssa, läheisten ihmisten ideologiat ja ajatukset, yhteiskunnan yleinen ajanhenki, sekä tarvittaessa mahdollisuus huonoilta vaikutteilta pelastaville tekijöille. Mutta vain näiden lukemattomien eri ajatusmuotoutumislähteiden kautta jo muotoutunutta maailmankatsomusta tutkimalla voimme hahmottaa mikä tekijää todella motivoi; minkä merkitsevien ajatusten varassa hänen tekonsa nykyään ohjautuvat. Yksittäiset harrastukset ovat hyvin pieni osa tässä laajemman kuvion palapelissä.
Vuonna 2011 Norjassa
Norjan isku tullaan muistamaan samaan tapaan kuin 9/11 muistetaan; voimme jo kuvitella miten päivämäärä 22.7.2011 on piirtynyt muistiimme. Vaikka uhriluku ei ole yhtä runsas kuin syyskuussa 2001, puhumattakaan laajoista levottomuuksista ja muista lukemattomia henkiä vaativista tragedioista ympäri maailman, isku merkitsee skandinaavisissa maissa ja Euroopassa kuitenkin väistämättä huomattavaa kulttuurisen ilmapiirin muutosta ja tunnelatausta.
Suomalaisille merkittävästi, Anders Behring Breivik (1979-) on hyvin erilainen kuin Pekka-Eric Auvinen (1989–2007) tai Matti Saari (1986–2008) koskaan olivat. Itse asiassa, hän on toistaiseksi hyvin ainutlaatuinen joukkomurhaaja – jopa ensimmäinen laatuaan. Tämä ei toki hetkeksikään alenna Saaren tai Auvisen tekojen tuomittavuutta; tämä tarkoittaa vain, että Breivikin ideologia ja tekojen suunnittelumotiivit ja suunnittelun kestoaika – kuin myös uhriluku – on muihin tämän maailmankolkan viimeaikaisiin joukkomurhaajiin verrattuna aivan toista luokkaa.
Breivik tappoi Norjan pommi-iskussa ja ampumistapauksessa ainakin 77 henkilöä, sekä haavoitti ainakin 94, joista suuri osa lapsia ja nuoria. Tämän jälkeen hän antautui hyvin halukkaasti. Kysymys kaikkiin näihin asioihin on useimpien mielessä ”miksi?”. Breivik on itse kommentoinut asianajajansa välityksellä, että teko oli ”julma, mutta tarpeellinen”. Laajempi vastaus tähän on tulossa myöhemmin, kun Breivik puhuu oikeudessa, ilmeisen yhteistyöhaluisesti – mikäli siis oikeudenkäynnistä tehdään Breivikinkin toiveiden mukaisesti avoimin ovin käytävä. Mutta jo nyt hänen, tai hänen ja monen muun tahon(2), kirjoittama yli 1500-sivuinen perusteellinen manifesti, ”2083 – Euroopan itsenäisyysjulistus”, sekä YouTube-videomuodossa(3) toteutettu tiivistelmä, antaa paljon vastauksia. Vaikka yhä paljon on sanottavaa myös poliisien ja median toimista tapauksessa, keskityn Breivikin päätä särkevän ideologian puimiseen.
Loputtomia sivuja ja punaisia lankoja
Selaillessa jättimäistä manifestia, jonka kirjoittaminen aloitettiin vähintään kolme vuotta sitten, voi jo hahmottaa jotain punaisia lankoja. Breivik näyttäisi olevan nationalisti ja kristitty, joka vihaa yli kaiken muslimien Euroopan kansoitusta, sekä sitä hallitsevaa monikulttuurisuuden ideologiaa, joka maahanmuuton sallii. Breivik puhuu tästä hallitsevasta ideologiasta muun muassa termein ”vasemmiston aate” sekä ”kulttuurinen marxismi”. Breivik haluaa säilyttää konservatiivisia arvoja, kuten ”kristillisiä kulttuurisia arvoja” sekä kannattaa Euroopan isolaatiota ja sen ”alkuperäiskansojen yhdistymistä” – ja hän vaikuttaa kannattavan myös muiden maailman ”alkuperäiskulttuurien” isolaatiota. Hän näkee, että tämän ongelman – Euroopan alkuperäisväestön sekä muslimien Euroopan kansoitusliikkeen välillä – voi ratkaista vain sodalla muslimeja ja eurooppalaisia monikulttuurisuutta liputtavia tahoja vastaan; ”ennakoivalla Euroopan Sisällisodalla” (”pre-emptive European Civil War”). Tämä sota alkoi hänen kirjoitusten mukaan 1999, kun NATO pommitti serbijoukkoja entisessä Jugoslaviassa. Häntä kiehtoo suuresti ajatus vallankumouksesta, ja hän vetää suurta inspiraatiota historian menneistä vallankumouksista. Mainittavasti hänellä tuntuu olevan myös jonkinasteinen fetissi mitaleita ja ansiomerkkejä kohtaan. Joka tapauksessa, tämä hänen fantasioima sota jakautuisi kolmeen osaan, loppuen vuonna 2083 ”ihanteellisimmin” kulttuurimarxistien teloitukseen ja muslimien karkotukseen. Erittäin oleellisesti isku, jonka Breivik toteutti, oli siis isku Norjan maahanmuuttoa sallivan vasemmiston nousevaa sukupolvea vastaan.
”unity not diversity –
monoculturalism not multiculturalism –
patriarchy not matriarchy –
european isolationism not european imperialism”“nationalismi vastaan internationalismi”
Tämä on tiiviisti se ideologia, joka Breivikin ajatusmaailmaa hallitsee. Lisäksi selviää, että Breivik arvostelee erittäin vahvasti myös muun muassa EU:ta, Yhdysvaltojen omaa etua tavoittelevaa kapitalismia, feminismiä, egalitarismia, humanismia, globalisaatiota ja poliittisen korrektiuden hallitsevuutta. Valitettavasti manifesti ei rajoitu vain kuvailemaan tätä. Sen lisäksi se tarjoaa hyvin pitkänoloisesti hahmoteltua strategista suunnitelmaa aina vuoteen 2083 asti: ideologisen selkärangan kera historiallisen ja futurologisen viitekehyksen, raamatuntulkinnallisen liikettä kannustavan näkemyksen, listaa strategisista iskukohteista (myös Suomesta), listaa iskustrategioista, rahoitusstrategiaa, monia pomminteko-ohjeita, IP-salausohjeita, muita identiteetin salausohjeita, listaa liikkeen ”hengenheimolaisjärjestöistä” (myös Suomesta), ja jopa muun muassa initiaatioriitin miten tulla osaksi ”PCCTS, Knights Templar” – organisaatiota (Temppeliherrain ritarikuntaa, lat. Pauperes Commilitones Christi Templique Solomonici) (4).
Breivik puhuu ritarikunnan yhteydessä synonyymisesti myös ”Länsieuroopan kulttuurimarxismin/monikulttuuristen diktaattorien Eurooppalaisesta vastarintaliikkeestä” (”European Resistance Movement and the liberation of Western Europe from the cultural Marxist/multiculturalist dictatorships”) sekä ”Euroopan vastarintaliikkeestä/alkuperäisasukkaiden oikeusliikkeestä” (”The European Resistance Movement/Indigenous Rights Movement”). Hän käyttää myös ilmaisua ”Pan-Eurooppa”, joka on ilmeisesti tyypillinen ilmaus uudemmassa uusnatsiliikkeessä – havaittuna niin Yhdysvalloissa, Euroopassa kuin Venäjälläkin(5). Oleellisesti Breivik kuitenkin kieltää olevansa uusnatsi, koska ei omaa vihaa juutalaisia kohtaan; jonkalainen viha sallisi todellisten uusnatsien tekevän yhteistyötä muslimien kanssa yhteisen aatteen nimissä. Lisäksi hän alleviivaa miten hän tekee yhteistyötä intialaisten, juutalaisten ja chileläisten kanssa, sekä kannattaa Israelin aatetta – toisin kuin uusnatsit. Lisäksi hän kuvaa olevansa homojen oikeuksien kannalla, sekä olevansa antirasisti ja antifasisti. Oleellisesti hänen ideologiansa ja tekonsa pitkäjänteinen suunnittelu on oman tulkintakehyksensä sisällä hyvin rationaalista ja tiedostettua, josta syystä häntä ei välttämättä määritellä mielisairaaksi.(17, 18)
Manifestia on ehditty jo kuvailemaan osittain Theodore ”Unabomber” Kaczynskin manifestin kopioksi, koska Breivik lainasi suoraan joitain lauseita tämän manifestista, korvaten esimerkiksi ”vasemmisto” – termiä kulttuurimarxismilla ja ”musta ihminen” – termiä muslimilla. Kaczynski oli huomattavasti äärimmäisen teknologiavastainen, jota taasen Breivik ei samaan tapaan merkittävissä määrin tunnu olevan. Huomattavasti Kaczynskin ideologian kokonaisuus upposi myös huonosti mahdollisille kopioijille, sillä kiihkoista teknologiavastaisuutta ei vain helposti löydä siinä vahvuudessa, että syntyisi paljon uusia Kaczynskin ideologiaan pohjautuvia tekoja. Joitain tekstiosia Breivik kuitenkin kopioi. (ks. myös PPS) Mutta huomattavasti tällainen lainaus ei alenna tekstin implikaatioita ollenkaan. Kaczynski oli uskonnoton, ja pelkästään se fakta, että Breivik tuo oleellisesti peliin uskonnon, tekee hänen tekstistään paljon vahingollisemman.
Breivikin perintö
Pelkästään se, että Breivik esittää kristinuskon inspiraatioksi ja sellaisen marttyyriuden esikuvaksi, joka sallii muslimien syrjinnän, ja syvällisen dikotomian muslimien ja muiden ihmisten välillä, on omiaan ruokkimaan globaalisti jatkuvia verisiä uskonsotia kristittyjen ja muslimien välillä(6). Eikä ainoastaan ruokkimaan muslimeja; Breivik saattoi toimillaan tuoda myös uudenlaisen kristillisvaikutteisen ääriliikkeen Eurooppaan. Hänen ansiosta uskonnollisin syin innoittuneella terrorismilla ei ole enää siinä pitkään vallinneita, stereotyyppisiä kasvoja.(7) Lisäksi Breivik pakottaa tähän kuvioon mukaan myös islamia ja maahanmuuttoa kritisoimattomat tahot – vähintäänkin vaadittujen uhrien listalla. Tämä on osittain suoraa seurasta siitä, mistä yhdysvaltalainen neurologi ja filosofi Sam Harris puhuu kirjoissaan ”Uskon loppu” ja ”Letter to a Christian Nation”(8), sanoen tähän asianhaaraan liittyen muun muassa:
Poliittinen korrektius ja rasisminpelko ovat saaneet monet eurooppalaiset vastahakoisiksi ehkäisemään joukossaan kulkevien ääriuskovaisten kauhistuttavia uskonnollisia sitoumuksia. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, ainoat julkisuuden henkilöt, joilla on ollut rohkeutta puhua rehellisesti islaminuskon muodostamasta uhasta eurooppalaiselle yhteiskunnalle, näyttävät olevan fasisteja. Tämä ei enteile hyvää sivilisaation tulevaisuudelle. (Letter to a Christian Nation, Vintage Edition, s. 84-85)
Vaikka Breivik ei ole välttämättä yksiselitteisesti fasisti, hän kuuluu selkeästi tuohon Harrisin puhuttelemaan kastiin, oleellisesti omatoimisesti lisäten myös omanlaisensa äärikristillisyyden uhaksi nyky-Euroopan arvoille ja turvallisuudelle.
On oleellista ymmärtää, että islaminusko todellakin leviää Eurooppaan, ja radikaaleimpien väestöennusteiden jatkuessa siitä tulee jopa alle 30 vuodessa valtauskonto jossain osin Länsi-Eurooppaa – sillä muslimien syntyvyys on selkeästi korkeampi kuin Euroopan kantaväestön. Suuri osa väestöennusteista on kuitenkin huomattavasti maltillisempia, joskin silti muslimien osuutta selkeästi kasvattavia.(14) Tämä asia huolestutti erityisellä tavalla Breivikiä. Oleellisesti jonkinlainen huoli on siltä osin perusteltua, että islaminuskolla on selkeästi ollut vaikeuksia adaptoida länsimaisen sivistyksen arvoja, sen pitäessä merkittävin osin yhä kiinni muun muassa kunniaväkivallasta, jopa kunniamurhista, apostasiarangaistuksista, pakkoavioliitoista sekä yleisesti esimerkiksi naisten ja juutalaisten alempiarvoisesta asemasta. Näitä asioita, ja paljon kuvottavampiakin arvoja liputtavan šari’an ”osittaista” käyttöönottoa on jopa Suomessa ehdoteltu.(15, 23) Lisäksi esimerkiksi Isossa-Britanniassa on edelleen vallassa koulujen uskontunnustus ja jopa erilliset uskokoulut, joita eri uskovaiset käyvät; ei yhtä selkeästi yhteistä koulujärjestelmää ja uskontunnustusta – joka ylläpitää vahvasti risteäviä arvomaailmoja.(16) Nämä asiat, jotka ovat selkeitä uskontojen sisäisten ja niiden välisten epätasa-arvojen seurauksia, eivät tietenkään hetkeksikään oikeuta kenenkään tappamista: on selvää, että väkivalta vain lietsoo väkivaltaa – sen lisäksi, että se on yksinkertaisesti moraalitonta. Mutta samalla tämä tarkoittaa sitä, että meillä on Euroopassa käynnissä kulttuurien kohtaamiseen liittyvä dilemma, jota kukaan ei pyri todella selvittämään. (17)
Liberaalit arvot todellakin paradoksaalisesti sallivat niiden vastaisten arvojen rantautumista Eurooppaan. Tämä mahdollistaa Breivikin kaltaisten vasta-jihadististen(11) iskujen tapahtumisen yhä tulevaisuudessakin. Mikäli tähän ei puututa erityislaatuisen syvällistä keskustelua herättämällä, joka johtaa merkittäviin poliittisiin päätöksiin ja kulttuurisiin symbiooseihin, on Breivikin ideologian seurauksella tehdyt iskut tulevaisuudessa ennemminkin takuu kuin todennäköisyys. Osaltaan tästä asiasta kertoo myös oikeistopuolueiden nousu läpi Euroopan, sekä esimerkiksi ajankohtainen Homma-foorumi: Breivikin ideologia vie vain ajanmukaisesti näiden ajaman asian askelta pidemmälle vedetylle, konkreettisemmalle ja epätoivoisemmalle tasolle.
Uskonto, taivaalliset palkinnot ja marttyyrius – Jumala on uskojan puolella
Lauantai, Kesäkuun 11. – Päivä 41: … Rukoilin tänään ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Selitin Jumalalle, että jos hän ei halua marxisti-islamilaisen liittouman ja erään islamilaisen Euroopan vallankaappauksen täydellisesti tuhoavan Eurooppalaista kristikuntaa seuraavan sadan vuoden aikana, hänen täytyy varmistaa, että soturit jotka taistelevat Eurooppalaisen kristikunnan puolesta pääsevät voitolle. Hänen täytyy varmistaa, että onnistun tehtävässäni ja tällä tavoin inspiroin tuhansia muita konservatiiveja/nationalisteja; anti-kommunisteja ja anti-islamisteja läpi Eurooppalaisen maailman. (s. 1459-1460)
Perjantai, Heinäkuun 22. – Päivä 82: … Minulla on tarpeeksi materiaaleja yli 20 räjähdykseen. … Tämä on kaikki-tai-ei-mitään -suunnitelma. … Ensimmäiset naamiaiset tänä syksynä, pukeutuneena poliisiksi. Saavun arvomerkkien kanssa … Tulee olemaan mahtavaa kun ihmiset ällistyvät …
Sivuhuomautus; kuvittele mikäli virkavalta vierailisi luonani seuraavien päivien aikana. He luultavasti saisivat väärän idean ja luulisivat, että olen terroristi… (s. 1470-1471)
Nämä lainaukset Breivikin manifestin päiväkirjaosiosta alleviivaavat hänen kokemaansa uskovaisuutta, sekä ajatusta, että hän ei miellä itseään terroristiksi – joita asioita hän vahvistaa useassa kohtaa tekstiään. Hän on selkeästi myös huomionhakuinen; julkisuudenhakuinen. Hän kuvailee itseään tekstissä muun muassa ”todelliseksi eurooppalaiseksi sankariksi”, ”kristillisyyden pelastajaksi”, sekä ”Eurooppalaisen kulttuurikonservatismin suurimmaksi puolustajaksi sitten 1950”. Hän mieltää itsensä luultavasti muun muassa kulttuurikristilliseksi vapaustaistelijaksi ja nykyaikaiseksi ritariksi, ristiretkeilijäksi. Oleellisesti jonkinlaisiksi vapaustaistelijoiksi mieltävät itsensä myös islamilaiset terroristit – jotka tosin myös todella uskovat saavansa takuun taivaspaikasta itselleen ja perheelleen, Allahilta, Hadithin pyhiin sanoihin turvautuen. Mitä Breivik tavoittelee, muuta kuin ”eurooppalaisen kulttuurin pelastamista”? Vaikka hän olisikin ”maltillinen kristitty”, kuten väittää olevansa, on tällaisen määritelmä selkeästi liukuvaa. On epäselvää miten kristitty tai uskovainen Breivik todellisuudessa on, ja tutkittaessa hänen manifestiaan tästä kysymyksestä syntyy hyvin moniselitteinen ja ristiriitainen kuva; kenties turvallisinta on kutsua häntä kristillisyyteen kallistuvaksi agnostikoksi – jota uskonnottomampi hän joka tapauksessa ei tunnu olevan.
Manifestissa mainitaan muun muassa miten;
… Sekulaaristunut kulttuuri on hedonistista ja arvostaa vain sen nykyistä elämää, koska se ei usko kuolemanjälkeiseen. Tämä on miksi se antautuu kuoleman uhan alla, koska elämä on ainoa asia mitä sillä on menetettävänä. Tämä on miksi se hyväksyy alistumisen taistelematta sen vapaudesta. … (s. 653)
Myöhemmin samaa ajatusta vahvistetaan;
… Sekularistit vaikuttavat minusta vähemmän innokkailta taistelemaan. Koska he eivät usko kuolemanjälkeiseen, tämä elämä on ainoa asia mitä heillä on menetettävää. Näin ollen he mieluummin hyväksyvät alistuksen kuin taistelevat. … (s. 708)
Myöhemmin todetaan, että;
… saattaa olla pragmaattista uskoa kuolemanjälkeiseen, sillä se tekee sinusta tehokkaamman sotilaan. Mitä pelottomampi henkilö on, sitä tehokkaampi hän on soturina. Henkilö, joka uskoo kuoleman olevan ikuinen, on luultavasti pelokkaampi kuin yksilö joka uskoo kuolemanjälkeiseen. Ja kuten tiedämme; pelko on myrkkyä taistelussa ja se aiheuttaa sekaannusta ja empimistä. Hengellisesti varma yksilö, joka ei pelkää mitä häntä odottaa, pelkää vähemmän todennäköisesti kuolemaa ja näin ollen toimii itsevarmemmin ja ammattimaisemmin sodankäynnissä. Sellaisenaan (ja pragmaattisesti tarkasteltuna), uskonto on oleellinen sodankäynnin komponentti, mutta VÄLTTÄMÄTÖN marttyyrioperaatioissa. (s. 1347)
Jo tämä ajatus yksistään tuntuu innoittavan Breivikiä (pyrkimään) uskomaan kuolemanjälkeiseen – sekä mahdollisesti perustelemaan kantaansa myös tämän kautta. On toki mahdollista, että Breivik käyttää tällaista esitystapaa vain laajasti retorisena keinona strategisista syistä, kuten Hitler mahdollisesti teki. Mutta tämä ei poista sen vaikutuspotentiaalia todella uskovaisiin oikeistolaisiin.
Oleellisesti, Breivikin kuitenkin jonkinlaista uskoa vahvistaa muun muassa se tunnelataus, joka ilmenee hänen tekstissään, pohtiessaan miten musiikin avulla voi ”motivoida/indoktrinoida” itseään vuosia. Hän listaa joitain lempiartistejaan sekä -kappaleitaan, koostuen pääasiassa klassisesta musiikista. Esimerkiksi Helene Bøkslen häntä inspiroinutta musiikkia videopelistä “Age of Conan” hän ihailee tämän ”norjalaisen vanhan kielen” ja ”eeppisyyden ja voimakkuuden” ansiosta(9), sanoen että nämä kappaleet ovat jopa sen arvoisia että niitä voisi soittaa marttyyrioperaatiossa (”Sagan ja Clint Mansellin lisäksi”). Mahdollisesti Bøkslelta mainitsemiaan kappaleita(10) kuunnellessa, hän kirjoitti:
Kuvittele seuraava: tehtäväsi lopulla, kun olet suorittanut sinun ensisijaisen tavoitteesi – kuvittele olevasi taistelemassa elämästäsi järjestelmänpuolustajien jahtaavaa laumaa vastaan (tai kuten minulla on tapana puhutella heitä: aseistautuneita monikulttuurisen järjestelmän puolustajia vastaan, joita kutsutaan myös poliisiksi). Yrität välttää yhteenottoa, mutta lopulta he onnistuvat piirittämään sinut. Kuulet tämän laulun kun painat eteenpäin heitä kohti tuhotaksesi yhden heidän sivustasta, ampuen päälaukaukset kahteen viholliseesi verisessä innossa, yrittäen selvitä. Tämä enkelimäinen ääni laulaa sinulle taivaista, vahvistaen sinun päättäväisyyttä toivottomassa taistelussa. Sinun viimeinen epätoivoinen iskusi tappaa vielä kaksi vihollistasi. Mutta se ei ole tarpeeksi, sillä olet nyt täysin piiritetty; sinun hetkesi on koettanut. Tämä ääni on kaikki mitä kuulet kun valo muuttuu pimeydeksi ja astut sisään Taivasten Valtakuntaan. Tämä on varmasti kaikkein loistokkain tapa lunastaa marttyyriuden kunnia taistelussa. (s. 1516)
Tuntuisikin, että hän elättelee aika ajoin ideaa, toivetta, mahdollisuutta, pragmaattista potentiaalia kuolemanjälkeisestä elämästä ja palkinnosta, enemmän kuin fundamentalistisesti uskoo siihen. Erittäin oleellista lisäpontta Breivikin uskonhaluun tuo myös esimerkiksi hänen PCCTS, Temppeliherrain ritarikunnan kuvailema vala ja initiaatioriitti, joka on ”välttämätön” ja joka ”pohjautuu alkuperäisten Temppeliherrain valalle”. Tämän riitin kuvailu alkaa sen tarkoituksen kuvailulla:
Tämän riitin tarkoitus on luoda ja virallistaa sinun sitoutumisesi PCCTS, Temppeliherrain ritarikunnan aatteeseen. Teet myös kirjaimellisesti verivalan toisen puolen kanssa; sinun esi-isiesi, menneiden marttyyrien ja Jumalan kanssa. Tarjoat heille keskeisen osan koko olemassaolostasi vastineena kuolemattomuuden lahjasta ja paikasta ikuisessa valtakunnassa. Vannot uskollisuutta PCCTS, Temppeliherrain ritarikunnalle, Oikeuden Ritaritovereillesi, kansallesi, ja esi-isiesi toiveille sekä Jumalalle. Sinun valasi sitouttaa sinut toimimaan epäitsekkäästä kun tarjoat heille uskollista palvelusta kuolemaan saakka. (s. 1117)
Tämän jälkeen tämä hyvin islamin äärinäkemyksiä muistuttava vala jatkaa kuvailua, miten valantekijän tulee käytännössä unohtaa ”tavallisen sekulaarisen elämän” houkutukset – kuten ammattien, rahan, perheen, ystävien tai tyhjänpäiväisten harrastusten houkutukset – ja sitoutua täysin valaan. Se myös toteaa:
Riitti on monella tapaa kuolemarituaali, jossa murrat sinua painavat kahleet ja nouset kuolemattomana, täysin valmistautuneena kuolemanjälkeiseen elämään. (s. 1117)
Valan jälkeen valantekijä “nousee Oikeuden Ritarina ja saavuttaa varmistuksen taivaspaikasta marttyyrinä, ideologisen ja sotilaallisen varmuuden, pelottomuuden sekä järkkymättömän omistautumisen.” Tämän valankuvailun jälkeen teksti jatkaa itse riitin kuvailua, johon liittyy muun muassa kynttilä, pääkallo, valkoiset hanskat, miekka ja himmeästi valaistu ympäristö, sekä itse valan tekstin lukeminen, jossa valanvannoja sitoutuu muun muassa pitämään Euroopan alkuperäisväestön hallussa vaikka kunnialliseen marttyyrikuolemaan saakka;
…maani suvereniteetin, kansani vapauden, perheeni ja ystävieni, heidän lapsien ja lapsenlapsien tähden, säilyttääkseni kristikunnan kulttuurini, ja kaiken mitä arvostan.
Pyrin olemaan todella peloton ritari ja varmistettu joka sivustasta, sillä sieluni on suojeltuna uskonvoiman haarniskalla, totuudella, ideologisella varmuudella ja oikeudenmukaisella aatteella, aivan kuten ruumiini on suojeltuna teräshaarniskalla. Minä olen näin tuplasti aseistautunut, eikä minun tarvitse pelätä demoneja eikä miehiä.
Elin tai kuolin, totuus on puolellani, meidän kamppailumme on selviytyminen ja taistelu orjuutuksen vapautuksesta. Mikä kunnia onkaan palata sellaisesta taistelusta voitokkaana! Kuinka siunattua onkaan kuolla siellä marttyyrinä! Kuinka turvattu onkaan elämä kun omatunto on virheetön! Todellakin, kuinka turvattu elämä onkaan kun kuolemaa odottaa ilman pelkoa; tai pikemminkin kun sitä haluaa tunteella ja syleilee kunnioituksella!
…
Tämä vala lausutaan äänekkäästi, ja sitä todistaa läsnä olevat Ritarit, esi-isien henget, menneisyyden marttyyrit ja Isä, Poika, ja Pyhä Henki. Allekirjoitan tämän valan ja vahvistan sen verelläni.
[Mikäli kandidaatti on yksin, ilman muiden Oikeuden Ritarien läsnäoloa; hän tekee pienen viillon sormeensa ja sinetöi tämän dokumentin veripisaroilla (muutama on tarpeeksi), ja sitten polttaa sen käyttäen kynttilänliekkiä.]
[Kandidaatti voi nyt nousta, sillä hän on nyt Oikeuden Ritari.] (s. 1121)
On oleellista, että ajatukseen fataalista marttyyriudesta, mikäli tähän ajatukseen ei liity suurta ja käsittelykyvytöntä epätoivoa oman elämän tai yhteiskunnan yleistä tilaa kohtaan – kuten on vahvasti nähtävissä esimerkiksi Auvisen ja Saaren tapauksissa – liittyy asiaan aina toiveet palkinnosta kuoleman jälkeen. Breivik on selkeästi valmis kuolemaan ”puhtaan” Euroopan tähden; ja saamaan tätä kautta myös mahdollisen, syvästi toivotun palkinnon kuoleman jälkeen. Hän ei ole yksinkertaisesti epätoivossa yhteiskunnan nykytilanteen varjossa, hän luulee todella selvittäneensä siihen ratkaisun – joka pohjautuu järjestäytyneeseen väkivaltaan, muslimivihaan, kristinuskon hyväksikäyttöön ja nationalismiin; sekä hänen julistamaansa ennakoituun Euroopan sisällissotaan. Jokainen mainittu aate on tässä yhteydessä fundamentalistista ja globaalilla skaalalla jatkuvaan uskonsotaan yhdistettävää – vaikka Breivik ei itse vahvasti uskoisikaan. Breivikin toimet ovat merkittävissä määrin vastaseuraus muslimien jihadille, ja hänen ajatuksensa ovat potentiaalisia inspiroimaan monia.(6)
Kenties todellisin kuva Breivikin uskoista löytyy tästä lainauksesta, joka todella tukee hänen strategista uskonkäyttöään retorisena aatteen vahvistusliikkeenä, sekä kuitenkin tietynlaista palavaa haluaan uskoa:
En aio teeskennellä, että olen todella uskonnollinen henkilö, sillä se olisi vale. Olen aina ollut hyvin pragmaattinen ja saanut vaikutuksia sekulaarisista ympäristöistäni. Menneisyydessä, muistan ajatelleeni;
”Uskonto on vain tuki heikoille ihmisille. Mitä mieltä on ajatella uskovansa korkeampaan voimaan, mikäli sinulla on luottamusta itseesi!? Säälittävää.”
Ehkä tämä on totta monissa tapauksissa. Uskonto on tuki monille heikoille ja monet syleilevät uskontoa itseä palvelevista syistä, lähteenä josta vetää mentaalista voimaa (ruokkiakseen heidän heikkoa emotionaalista tilaa esimerkiksi sairauden, kuoleman tai köyhyyden jne. aikana). Koska en ole tekopyhä, sanon suoraan että tämä on myös minun agendani. Tosin, en ole vielä tuntenut tarvetta pyytää Jumalalta voimia… Mutta olen aika varma, että rukoilen Jumalaa syöksyessäni läpi kaupunkini, aseet paukkuen, 100 aseistetun järjestelmänsuojelijan jahdatessa minua, aikomuksenaan pysäyttää ja/tai tappaa minut. Tiedän, että on 80 % + mahdollisuus, että tulen kuolemaan operaation aikana, sillä minulla ei ole aikomusta antautua heille ennen kuin olen toteuttanut kaikki kolme ensisijaista tavoitettani JA bonustehtävän. Kun panen tämän alulle (olettaen, että minua ei ole pidätetty sitä ennen) on 70 % mahdollisuus, että suoritan ensimmäisen tavoitteeni, 40 % mahdollisuus toiseen, 20 % kolmanteen sekä pienempi kuin 5 % mahdollisuus, että saavutan bonustehtävän. On todennäköistä, että rukoilen Jumalalta voimia jossain kohdin operaatiota, kuten ajattelen että useimmat ihmiset siinä tilanteessa tekisivät. … Jos rukoileminen toimii ylimääräisen mentaalisen avun tai rauhoituksen lähteenä se on kaikista pragmaattisin asia tehdä. Saanen tämän selville… Jos on olemassa Jumala, tulen olemaan sallittu astumaan taivaaseen kuten kaikki muut kirkon marttyyrit menneisyydessä. (s. 1345-1346)
Vaikuttaakin siltä, että Breivik on saattanut ”vain” tarttua Pascalin vedonlyönnin syöttiin, samalla halunaan uskoa ja saada siitä voimia omaan marttyyriuteensa. Hän suhtautuu selkeän obsessiivisesti ajatukseen marttyyriudesta. Kenties hän on saanut seuraamiltaan blogaajilta ja fundamentalistikirjoittajilta(21) pakottavan tarpeen takertua ideaan kuolemanjälkeisestä, vaikka ei täydellisesti ajatusta sulattaisikaan. Tosin, hän tuntuu mieltävän, että kykenee saamaan rukouksista sellaista voimaa, jota ei niitä ilman omaisi. Joka tapauksessa Breivik on yleisesti ottaen monessakin asiassa ristiriitainen, monitulkintainen, ja – todellakin – tekopyhä, hieman kuin ne pyhät kirjat, jotka häntä selkeästi kuitenkin mietityttävät.
Oleellista toki kuitenkin on, että Breivik itse pitää itseään kristittynä, sanoen muun muassa:
Suurin osa niin sanotuista agnostikoista ja ateisteista Euroopassa ovat tietämättään kulttuurillisia konservatiivisia kristittyjä. Mikä siis erottaa kulttuurikristityt uskonnollisista?
Jos sinulla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen Kristukseen ja Jumalaan, olet uskonnollinen kristitty. Minulla itselläni ja monella kaltaisellani ei välttämättä ole henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen Kristukseen ja Jumalaan. Me uskomme kuitenkin kristillisyyteen kulttuurillisena ja sosiaalisena identiteettinä ja moraalisena ohjelmana. Tämä tekee meistä kristittyjä. (s. 1309)
Kaikessa tässä ristiriitaisuudessa Breivik vaikuttaa kristinuskoon kallellaan olevalta agnostikolta, jonka usko on kenties kirjoitusprosessissa heilunut niin suuntaan kuin toiseen. Oleellisesti tässä prosessissa hänen voi nähdä edustavan myös ”vain” jonkinasteista skandinaavista tapakristittyä – joskin jotkut hänet tunteneet ovat kertoneet hänen olevan ”kristitty ja uskonnollinen”(19).
Mutta tulisi olla sanomattakin selvää kuinka ristiriitainen ja aikansa nähnyt moraalinen ohjenuora yli 2000 vuotta vanha Raamattu on, ja näin ollen miten heikko edes ajatus siitä ”moraalisena ohjelmana” on.(24) Ei ole ihme mikäli sellaisen varjolla yksiselitteisesti toteutettaisiin tappavaakin syrjintää – kuten on tapahtunut esimerkiksi länsimaisen orjuuden historiassa, naisten oikeuksien historiassa sekä yhä nykyään joissain traditionaalisemmissa maissa, ja uskonsodissa.
Välillä Breivik sanoo myös tieteestä asioita, kuten:
Mitä tulee kirkkoon ja tieteeseen, on oleellista, että tiede ottaa kiistämättömän etusijan raamatullisiin oppeihin. Eurooppa on aina ollut tieteen kehto, ja sen tulee aina jatkaa sellaisena.
Mitä tulee henkilökohtaiseen suhteeseeni Jumalan kanssa, en luultavasti ole ylen uskovainen. Olen ensisijaisesti logiikan mies. Tosin, olen monokulttuurisen Kristillisen Euroopan kannattaja. (s. 1405)
Kukaan edellisiä lainauksia lukenut, ja tieteisiin todella perehtynyt, ei voi pitää näitä hänen tulkintoja omista näkemyksistään muuta kuin armottoman ristiriitaisina.(12, 22) Lisäksi hän ei selkeästi ymmärrä (luonnon)tieteen perustavista metodeista juuri mitään, mikäli välillä puhuu varmanoloisesti kuolemanjälkeisestä elämästä ja vieläpä palkinnosta, ja sen jälkeen ilmaiseekin yksiselitteisesti kannattavansa tieteen metodeja. Jo pelkästään se, että hän ilmaisee muslimien olevan muita ihmisiä alempiarvoisia, kielii syvällisestä ymmärtämättömyydestä lähes jokaista olemassa olevaa tieteenhaaraa kohtaan – ja edustaa pitkään maailmaa jakanutta, pitkälti uskonnollisiin eroihin pohjautuvaa, sisäryhmä-/ulkoryhmä -ajattelua. Tämä on vastavuoroisesti yhtenevää islamin näkökannan kanssa kristityistä länsimaalaisista.
Kutsu todellisuuteen
On selvää, että ilman näitä harhaisia uskoja – ilman todellisuudesta irrottautuneita uskoja – Breivikin tapaiset massamurhaajat eivät hallitsisi maailmamme väkivaltaisten kuvottavuuksien areenaa läheskään niin antaumuksella, kuin nykyään tekevät. Psykologinen epätoivo ja käsittelykyvyttömyys ihmiskunnan ongelmien takia ovat ymmärrettävää yhteiskunnan itsensä synnyttämän ahdistuksen varjossa, ja siihen tulee puuttua sitä koskevista syistä. Mutta uskonnollisuudesta kumpuava väkivalta, ja sillä edes etäisesti perusteltu ja motivoitu väkivalta, johon tuntuu aina vahvasti liittyvän kuvitelmat kuolemanjälkeisestä sekä selkeä tieteellinen ymmärtämättömyys tai epätietoisuus, luulisi suhteellisen pitkälle sekulaaristuneissa ja yhtenäisen koulujärjestelmän skandinaavisissa maissa olla suhteellisen helposti estettävissä: kaikkien jumalien kuoleman kuuluttamisella ja havaittuun todellisuuteen pohjaavan järjen levittämisellä koulujärjestelmässä.
Koska vanhempien ja muun lapsen ympäristön kyvyistä ei voi olla varmuutta, koulujärjestelmän tulisi opettaa myös sellaista todellisuuteen pohjautuvaa etiikkaa ja moraalifilosofiaa, kuin mitä on tieteen ja kriittisen ajattelun kautta saavutettavissa. Koulujärjestelmän tulisi näillä toimilla olla pelastava tekijä lapsen ajatusmaailman muotoutumisessa, vaikka mitään muuta tekijää ei olisikaan. Tällainen estää itsessään maahanmuutostakin koituvista kulttuurieroista ammentavia syvällisimpiä haittoja – tarkasteltiin sitten mitä tahansa muslimien väkilukuennustetta(14).
On järisyttävän huolestuttavaa, että esimerkiksi syyskuun 2001 WTC-torneihin ja Pentagoniin kohdistetut selkeästi uskonnolliset lentokoneiskut vaativat yli 3000 uhria, sekä sen eskaloima sota ja miesjahti satojatuhansia uhreja, ilman ihmisten todella heräämistä koko uskonsodan konseptille, syille ja seurauksille. Tosin, tuo pikkuasia ei ole Sam Harrisin kuvailujen valossa mitenkään yllättävää:
Voimme ajatella juuri kuinka laaja ja tarpeeton jonkin katastrofin tulisi olla, horjuttaakseen maailman uskonnollista uskoa. Holokausti ei tehnyt sitä. Eikä tehnyt myöskään Ruandan kansanmurha, edes viidakkoveitsiä kantaneiden pappien ollessa tekijöiden joukossa. Viisisataamiljoonaa ihmistä kuoli isorokkoon 1900-luvulla, joista monet olivat imeväisiä. Jumalan tiet ovat, todellakin, käsittämättömät. Vaikuttaa siltä, että mikä tahansa tosiasia, miten tahansa epäonninen, voidaan muuttaa yhteensopivaksi uskonnollisen uskon kanssa. (Letter to a Christian Nation, Vintage Edition, s. 54-55)
Asiaa ei auta, että itsetituleeratut ”todelliset kristityt” liputtavat tekijäksi itse Saatanaa(13), ajattelematta todellisia yhteiskunnallisia asioita välttämättä ollenkaan – ja sivuuttavat oman roolinsa maailmanjärjestyksessä pelkällä olankohautuksella. Asiaa ei auta, että monet tapakristitytkin, ja Breivikinkin yksiselitteisesti edustamat ”kulttuurikristityt”, mieltävät Raamatun jonkinlaiseksi korvaamattomaksi moraaliseksi selkärangaksi. Asiaa ei auta myöskään median osuus, sen osoittaessa laajasti syyllistäviä sormiaan merkityksettömiin sivuseikkoihin, kuten joihinkin murhaajan kuluttaneisiin medialähteisiin – joita eri lähteitä 1500-sivuinen manifesti on pullollaan. Huomattavasti se on myös täynnä uskonnollisesti toiveikasta ja syrjivää retoriikkaa, sekä laajasti oikeistolaista maailmannäkemystä; jotka ovat niitä oikeasti todella merkittäviä tekijöitä.
Oleellisin asia tässä kuitenkin on todellisuudesta irtaantuminen ja koulujärjestelmän pettäminen, kuten on milloin tahansa kun vuosituhansia nousseen ihmisten tasa-arvon idean, ja tieteellisen – biologisen, kosmologisen, sosiologisen, psykologisen, kemiallisen, fyysisen – ja laajasti testatun ymmärryksen universumista, kumoaa tietyllä alueella ja tiettyyn ympäristöön syntymään sattuneiden ihmisten traditioihin takertuvat harhauskot. Breivik on elävä todiste siitä, että näistä harhauskoista ja niihin perustuvista ideoiden sodasta ei ole vieläkään päästy irtaantumaan muuten niin sekulaarisessa ja muka-sivistyneessä Euroopassa. Breivik vain rikkoi teollaan kahden mielletyn ihmisryhmän rajan, osoittaen myös itse entisten terrori-iskujen uhrien kykenevän äärimmäiseen väkivaltaan monin tavoin vääristyneillä ideologioillaan.
Tämän laajemman ideologisen ja kuolemaa ihannoivan kuvion pitäisi olla puheenaiheena. Ei videopelien, kuluneiden filosofien tai edes yksittäisten mediaympäristöjen, vaan sen tosiasian, että niin kauan kuin ihmiskunta ei ole todella sitoutunut havaittavaan todellisuuteen, niin kauan tämä tulee takuuvarmasti aiheuttamaan täysin järjetöntä ja tarpeetonta, äärimmäistä kärsimystä – niin itselleen kuin muille.
Oli Breivik todella uskovainen tai ei, on kirjassaan kokonainen luku, kera luvun ja jakeen siteerauksen, omistautuneena liikkeen katolisen ja muun raamatullisen oikeutuksen puinnille. Tässä kontekstissa, jopa Suomen kristityt fundamentalistit, jotka syrjivät itse valikoimillaan raamatunjakeilla lähinnä homoseksuaaleja, moniavioisuutta ja naispappeja, näyttäytyvät hyvin aikaansa edellä olevilta. Oleellisesti pyhistä kirjoituksista, ilman kriittisen ajattelun ja tietoisuuden laajamittaista levittämistä, voi kuitenkin kuka tahansa, koska tahansa, missä tahansa valikoida omaa sairasta, todellisuudesta irtaantunutta, ja mahdollisesti vasta alitajuisesti nousevissa olevaa ideologiaansa, jota esimerkiksi Jumalan ”kyseenalaistamaton sana”, 2000 vuotta vanha moraalikäsitys ja taivaspaikkahaihattelujen mielletty, edes etäinen varmistus vahvistavat – jopa kriittisen pisteen ohi. Tämä vaikuttaa olevan tapaus jokaisessa vähänkään Abrahamin uskontolinjan avulla motivoidussa marttyyri-ideologiassa.
Kirjansa lopussa Breivik suorittaa ilmeisesti itse itsensä haastattelua vuoropuheena, puiden laajasti myös poliittisia näkemyksiään, jotka ovat toki myös erittäin suuri, jopa suurin, osatekijä – ei Raamattu tai Koraanikaan itsestään automaattisesti tappajia luo. Oikeistolainen ideologia on vaarallista itsessään, kuten on mikä tahansa ideologia, kun se omaksuu muita ihmisiä syrjiviä aatteita. Alleviivaavasti kuitenkin uskonnot toimivat itsessään kriittisen ajattelun puutteen omaavan yhteiskunnan väsymättömänä lähteenä todellisuudesta irtaantuneiden järjettömyyksien oikeutuksille, joissa ”harhauskovia” syrjitään, kuolemanjälkeistä odotetaan innolla, ja jossa ”maltillinenkin” uskonnollisuus on kaukana syyttömästä.(12) Lisäksi pelkästään se tosiasia, että Breivik vakuuttaa olevansa kristitty, joka vihaa muslimeja, on selkeästi uskonnollisesti latautunut, ja takaa monien uskonnollisten tahojen vaarallisen suututtamisen sekä innoittamisen; sellaisten tahojen, joilla ei ole ollut lähihistoriassa epäilyksiä toimia. Tämän tulisi huolestuttaa monia – eikä vähiten uskonnottomia vasemmistoliberaaleja.
Presidentti Martti Ahtisaari otti kantaa Norjan tragediaan Itä- ja Länsi-Savon haastattelussa 24.7. sunnuntaina. Hänen mukaansa poliittisia, isänmaallisia ja uskonnollisia ääriliikkeitä on vastustettava äänekkäästi.(20) Ahtisaaren mielestä ongelma tällä hetkellä on suvaitsevaisen enemmistön vaikeneminen. Ja Ahtisaari ei voisi olla enempää oikeassa. Lisäksi asiaa ei auta, että myös se suvaitsevainen enemmistö on edelleen itsekin sekoittunut siihen uskontoon ja muuhun harhaiseen ideologiaan, jota nyt esimerkiksi Breivikinkin tapauksessa itse kauhistelevat – he vain ovat sitoutuneena siihen niin löyhästi, etteivät edes itse tajua omaa yhteiskunnallista osaansa.(12)
Meidän tulee synnyttää julkista ja läpinäkyvää keskustelua koskien omia kulttuurisia, syvällisiä heikkouksiamme ja todellisuudesta irtaantuneita traditioitamme – vain näin voimme estää näitä asioita koskevan ahdingon esittäytymisen äärimmäisen väkivallan vaatteissa.
________________________________________________
(1) Esim.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194688377213/artikkeli/puheenaihe+tyton+puute+sairastuttaa+miehenalun.html
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011072314102759_ul.shtml
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Sotapelej%C3%A4+poistettiin+kauppojen+hyllyist%C3%A4+Norjassa/1135268228983
Loistavat vastaukset kaikkiin yksiselitteisiin peliväkivaltaan vetoaviin puheenvuoroihin löytyy seuraavista blogimerkinnöistä;
Mikki Rautalahti, ”Pahat pelit, pahat tarpeet”: http://koti.kapsi.fi/~watchman/journal/?p=1167
Frans Mäyrä, ”Pelit ja väkivalta -keskustelusta”: http://fransmayra.fi/2011/07/31/pelit-ja-vakivalta-keskustelusta/
(2) Vaikka huomattavasti kirjan on huhuttu kirjoittaneen Breivikin lisäksi myös joidenkin muiden tahojen, puhuttelen tästä lähtien selkeyden vuoksi kirjaa kuin se olisi hänen kirjoittama. Hän kuitenkin on ottanut selkeästi ideologiansa kirjan esittämistä ajatuksista, sekä myöntänyt sen kirjoittamisen; ilmeisesti kuitenkin itse koonnut tämän teoksen, koostaen sen monista muiden kirjoittamista tekstiosista omien ajatustensa lisäksi (kuten huomattavasti Richard Spencerin sekä anonyymiblogaaja Fjordmanin kirjoituksista, sekä ilmeisesti useammista ”vasta-jihadistisista” blogeista). Selvää on, että kirja yhdistetään hänen pseudonyymiinsä ”Andrew Berwick”. Huomattavasti ainakin yksi muu henkilö on nyt pidätetty jonkinlaisella yhteysepäilyllä iskuun, ja Breivik on kertonut hänen organisaatiossaan olevan vielä kaksi solua.
(3) Huomattavasti Breivikin videotiivistelmien eri YouTube-versioiden ”pidän/en pidä”-jakauma on niitä vilkuillessani ollut suunnilleen 20/80 – eli katsojista tuntuu noin 20 % pitävän siitä. Toki tästä ei voi johtaa mitään selkeitä johtopäätöksiä itse ihmisten ajatuksista, heidän saattaessa pitää siitä vain esimerkiksi media-arvon takia, mutta se antaa jonkinlaista osviittaa. Ketkä kummat tästä voivat todellisesti tykätä? Ihmiset, jotka ovat myös huolestuneita islamin leviämisestä, ja adaptoivat Breivikin ideologian mieluummin kuin mitään muuta mitä ovat kuulleet tai ajatelleet. Hänen manifestinsa viittaa, että mainitussa ritarikunnassa olisi yhdeksän perustavaa jäsentä, ja jo 15–80 ritari-initiaation käynyttä, sekä tuntematon määrä siviilijäseniä. Ja vaikka näin ei olisikaan, manifesti on laajuudessaan ja ohjeistuksessaan omiaan synnyttämään seuraajia – sekä vihjaa jo yksiselitteisesti, että lisää vastaavanlaisia tekoja ja tekstejä on luvassa jatkossakin.
(4) http://fi.wikipedia.org/wiki/Paneurooppa-liike
(5) Temppeliherrain ritarikunta oli ensimmäinen keskiaikainen, vaikutusvaltainen, pari vuosisataa kestänyt, jonkin aikaa myös katolisen kirkon suojelema, munkkiveljeskunta. http://en.wikipedia.org/wiki/Knights_Templar
(6) Uskonnollisia sotia: ”Ne taistelut, jotka ovat vaivanneet Palestiinaa (juutalaiset vs. muslimit), Balkania (ortodoksiset serbit vs. katoliset kroaatit; ortodoksiset serbit vs. bosnialaiset ja albanialaiset muslimit), Pohjois-Irlantia (protestantit vs. katolilaiset), Kashmiria (muslimit vs. hindut), Sudania (muslimit vs. kristityt ja animistit), Nigeriaa (muslimit vs. kristityt), Etiopiaa ja Eritreaa (muslimit vs. kristityt), Norsunluurannikkoa (muslimit vs. kristityt), Sri Lankaa (sinhaleesi-buddhalaiset vs. tamili-hindut), Filippiinejä (muslimit vs. kristityt), Irania ja Irakia (šiiamuslimit vs. sunnimuslimit), ja Kaukasusta (ortodoksiset venäläiset vs. tšetšeeni-muslimit; azerbaidžanilaiset muslimit vs. katoliset ja ortodoksiset armenialaiset) ovat ainoastaan muutamia viimeaikaisia asiaankuuluvia tapauksia. ” – Sam Harris, Letter to a Christian Nation, Vintage Edition, 2006/2007, s. 81-82
(7) Pelkästään sanat ”Kristus” tai ”Kristitty” mainitaan hänen 1500-sivuisessa manifestissaan ilmeisesti 2473 kertaa.
(8) Olen sattunut suomentamaan Harrisin kirjeen, pyrkimyksenä pitää aivotoimintani kunnossa kesän ajan, sekä osana laajempaa kirjoitusurakkaani. Katsotaan josko saisin edes jonkinlaisen julkaisuluvan… (mieluiten vapaasti netissä)
EDIT: Kirjan Loppusanojen suomennos löytyy täältä: https://huojuvatorni.wordpress.com/2012/06/29/sam-harris-kirje-kristitylle-kansalle-loppusanat/
(9) Breivik tuntuu olevan yleisesti myös kiinnostunut norjan muinaismytologiasta.
(10)
”The Dreaming – Ere the World Crumbles” – http://www.youtube.com/watch?v=-g5KYv2oqXk
”Nighttime journey through the Eiglophian mountains (Ascending Cimmeria)” – http://www.youtube.com/watch?v=7GVMEdIfaJQ
“The Dreaming Anew – Memories of Cimmeria” – http://www.youtube.com/watch?v=deDNzOYHu-4
(11) On tosiaan puhuttu jopa “vasta-jihadista”: Esim.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/terrorismintutkija-breivik-selittaa-tekonsa-vasta-jihadilla-tasta-on-kyse
http://www.nytimes.com/2011/07/25/us/25debate.html?_r=2&pagewanted=all?src=tptw
http://uit.no/getfile.php?PageId=1410&FileId=1337
(12) Julkaisen täällä myöhemmin Sam Harrisin kirjan loppusanojen suomennoksen, sillä hän on julkaissut ne myös vapaasti Internetissä (http://www.samharris.org/site/full_text/afterword-to-the-vintage-books-edition/ ). Julkaisen koko kirjan, mikäli saan jostain julkaisijan sekä jopa mahdollisesti Internet-julkaisuluvan. Asia on työn alla… Joka tapauksessa, tuo katkelma käsittelee lyhyesti muun muassa maltillista uskovaisuutta ja tiedettä. Oleellisesti Harris puhuttelee tekstissään myös niitä vasta-jihadistisia kristittyjä fundamentalisteja, joita myös Breivik on välillisesti ajatuksissaan ammentanut. Laajempaa perspektiiviä varten suosittelen Harrisin kirjaa ”Uskon loppu”.
EDIT: Loppusanojen suomennos löytyy täältä: https://huojuvatorni.wordpress.com/2012/06/29/sam-harris-kirje-kristitylle-kansalle-loppusanat/
(13) http://uskonpuolesta.blogspot.com/2011/07/anders-breivik-oslon-terroristi-ei.html?spref=fb
Ohimennen ja vertailun vuoksi: Jumala tappaa Raamatussa miljoonia ihmisiä, Saatana korkeintaan kymmeniä – jotka nekin jakaa välillisesti Jumalan kanssa.
http://www.youtube.com/watch?v=IABptlAhyJw
http://dwindlinginunbelief.blogspot.com/2006/08/who-has-killed-more-satan-or-god.html
(14) http://en.wikipedia.org/wiki/Islam_in_Europe#Current_population
(15) http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/1135261937004
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sharia#.C5.A0aria_nykyp.C3.A4iv.C3.A4n.C3.A4
(16) Richard Dawkins: Faith School Menace: http://www.youtube.com/watch?v=ulX8nZjeCXE
http://en.wikipedia.org/wiki/School_system#United_Kingdom
http://en.wikipedia.org/wiki/Faith_schools
(19) http://www.youtube.com/watch?v=KmQo2jCfxlc
(21) http://www.guardian.co.uk/world/2011/jul/24/norway-gunman-london-connection-edl
(22) Esim. http://www.youtube.com/watch?v=s47ArcQL-XQ
(23) Iso-Britanniassa on mm. seuraavanlaista, hyvin suoraa puhetta sharian leviämisestä – jossa mainitaan mm. myös Norjan iskut: http://www.youtube.com/watch?v=h5CZ_AVyRzg
(24) Esim. http://www.usatoday.com/news/opinion/forum/2011-07-31-atheism-morality-evolution-religion_n.htm
________________________________________________
PS: Sam Harris on kirjoittanut koko asiasta pikaisesti blogiinsa otsikolla ”Christian Terrorism and Islamophobia”: http://www.samharris.org/blog/item/christian-terrorism-and-islamophobia/
Josta oleellisin pohdinnanaihe on:
“Voimme vain toivoa, että se kauhu ja tyrmistys jonka Breivikin käytös synnytti, hillitsee oikeistolaisen, rasistisen nationalismin innokasta kasvua Euroopassa. Tosin, voimme nyt pelätä toisen heiluriliikkeen heilahdusta: Tulemme varmasti kuulemaan paljon harhaista puhetta ”islamofobian” vaaroista ja tarpeesta käsitellä ”terrorismin” uhkaa puhtaasti yleisin termein.
“Kristillisen” terrorismin nousu Euroopassa ei tee kerrassaan mitään vähentääkseen tai yksinkertaistaakseen islamin ongelmaa – sen naisten alistamista, sen vihamielisyyttä sananvapautta kohtaan, ja sen aivan liian kevytmielistä turvautumista uhkauksiin ja väkivaltaan. Islam säilyy taantuneimpana ja huonoiten käyttäytyvänä uskontona maan päällä.”
PPS: http://2083-by-anders-behring-breivik.blogspot.com/
Huomattavasti Breivikin manifesti jakautuu pääasiassa kolmeen kirjaan, joista kaksi ensimmäistä on ilmeisesti laajasti kopioitu ja/tai muokattu monilta muilta kirjoittajilta, mutta Kirja 3 on ilmeisesti pääosin hänen omaa tekoaan:
Kirja 1: Mitä sinun tulee tietää, meidän väärennetty historia ja muut muodot kulttuurimarxistista/monikulttuurista propagandaa
Kirja 2: Eurooppa palaa
Kirja 3: Ennakoivan sodan julistus
Breivik kirjoittaa ennen toista ja kolmatta kirjaansa ”legal disclaimer” – notaation. Oleellisesti nämä kirjat käsittelevät ennakoidun sodan julistamista ja sen kolmiosaista puintia, sekä esimerkiksi initiaatioriittiä ja strategiaesittelyjä, pomminteko-ohjeita ynnä muuta hyvin keskeistä sisältöä. Notaatiossaan (esim. s. 777) hän kuitenkin kirjoittaa miten kolmoskirja sekä osat kakkoskirjasta kuvailevat ”hypoteettisen vastauksen miellettyyn kulttuurimarxismin uhkaan”. Hän jatkaa, että ”sellaisenaan se on fiktiivinen kuvaus koskien sitä miten asiat saattaisivat olla mikäli islam dominoisi Eurooppaa.” Hän puhuttelee tekstissä olevaa, nousevaa vapaustaistelijoiden ryhmää (PCCTS, Temppeliherrain ritarikuntaa) itse lainausmerkeissä ”fiktiivisenä”. Ja miten sen toiminta ja kaikki ohjeet eivät ole suoranaisesti kirjoittajan tukemia; vaan teksti pyrkii ”ilmaisemaan uudenlaista ja shokeeraavaa kirjoitusmuotoa”, ja miten ”kirjaa ei koskaan tulisi pitää minään muuna kuin fiktiona”. Lisäksi hän toteaa jotenkin itseään varmistavasti, että ”tämä notaatio tehtiin, jotta ei synny mitään epäselvyyksiä kirjoittajan fiktiivisten sisältöjen tulkinnasta joidenkin syyttäjien tai salaisten palveluiden taholta, ettäkö kirjoittajalla olisi mitään vihamielisiä tai väkivaltaisia aikomuksia.” Joka tapauksessa, kuten moni osa kirjasta, tämäkin on monitulkintaista. Onko hän tosissaan vai ei? Joka tapauksessa kaiken tapahtuneen varjolla tämän voi ottaa varauksella, ja on selvää, että koko Kirja 3 on merkittävän puinnin arvoinen pelkästään sen ideologisen ruokkimisarvonkin takia, jota se jo nyt epäilemättä monissa synnyttää. Näin ollen en huomioi tätä notaatiota itse tekstissä sen kummemmin.
Huojuva torni 